Hiilihydraattivarastojen täydentäminen urheilusuoritusten välillä

Liikunta, ravitsemus ja terveys OSA 4.

Intensiivinen tehokas liikunta verottaa lihasten hiilihydraattivarastoja merkittävästi. Liikunta jossa glukoosista syntyy runsaasti maitohappoa (tai oikeastaan laktaattia), on elimistön energiatalouden kannalta epätaloudellista, mutta suorituksen kannalta välttämätöntä. Jo muutama sarja, jotain perinteistä kevyeksi miellettyä kuntosaliliikettä, voi kuluttaa hiilihydraattivarastoista neljänneksen.

Jos urheilijan tarvitsee tehdä kaksi raskasta suoritusta päivän aikana, esimerkiksi kilpailutilanteessa (alkukilpailu ja finaali) tai urheilija harjoittelee kahdesti päivässä, on mahdollistaa tehostaa hiilihydraattivarastojen täyttymistä usealla tavalla. Pienikin etu voi olla merkittävä, jos haetaan omia rajoja tai kilpaillaan tosissaan.

Lisää massaa hoikkaan varteen

Tässä viimeisessä vastausosassa käsitellään energiansaannin merkitystä, tapoja lisätä energiansaantia ja massanlisäysjuomien merkitystä. Lukijakysymyshän meni näin:

"Olen ruumiinrakenteeltani hoikka, ja haluaisin kasvattaa lihasmassaa ja tuntuu ettei sitä millään tule. Osaatko sanoa kannattaako mun vetää massanlisäys proteiinijuomia, ja onko ne kuinka tehokkaita? Olen myös lukenut, että kreatiini lisäravinteena edistää massan kasvua."

Kysyjän energian- ja/tai proteiininsaanti on luultavasti riittämätöntä. Proteiininsaanti käsiteltiin jo aiemmin, joten keskitytään nyt energiansaantiin. Kehonmassa kasvaa voimaharjoittelun avulla, kun energiansaanti päivässä on 500-1000 kcal yli kulutuksen (Kreider ym. 2010). Kannattaa tyytyä kuitenkin maltilliseen energiaylijäämään, koska 1000 plussakalorin myötä uudesta massasta jopa puolet on rasvaa. Sopivan lähtökohdan energiansaannille, johon lihasmassaa kasvattavan ruokavalion voi perustaa, saa esimerkiksi seuraavalla yksinkertaisella kaavalla:

Omia kokemuksia kreatiinista

Edellinen kirjoitus koski näyttöä kreatiinin lihasmassaa kasvattavasta vaikutuksesta. Kirjatiedon lisäksi kreatiinin tehosta on myös omakohtaista kokemusta. Olen itse käyttänyt kreatiinia ajoittain 90-luvun puolivälistä alkaen. Niihin aikoihin harjoittelin nuorena miehenä kuntosalilla määrällisesti kohtuullisen paljon, mutta syöminen oli jälkeenpäin ajateltuna liian niukkaa. Tämä oli otollinen tilanne kreatiinin tehon havainnointiin. Tuohon aikaan kreatiinin käytön eduista oli vain hataraa tieteellistä näyttöä, mutta sitä oli kuitenkin käytetty jo hyvällä menestyksellä esimerkiksi olympialaisissa. Tässä omia huomioitani kreatiinin tehosta ja käyttämisestä:

• Elämäni ensimmäisen tankkausviikon (20 g kreatiinia /vrk viiden vuorokauden ajan) jälkeen esimerkiksi jalkaprässisarjan toistomäärä nousi 57 %:a! Voimatason kasvu ei ollut ohimenevää. Voimatason säilyminen, kreatiinivarastojen hiipuessa kuuria seuraavien viikkojen aikana, selittyy tehostuneella harjoittelulla. Kun kreatiinia nauttii säännöllisin väliajoin, ei samanlaista voiman kehittymistä kuitenkaan ole jatkuvasti odotettavissa.
• Kreatiinikuurin aikana paino nousee useita kiloja ja kertoo mielestäni onnistuneesta tankkauksesta. Olen ajoittanut usein kreatiinikuurin hiilihydraattitankkauksen yhteyteen, joten on vaikea erottaa kummasta painonnousu johtuu. Luultavasti osittain molemmista.
• Kreatiinin vaikutusta lihaskasvuun on vaikea arvioida yksilön kohdalla. Kreatiini on kuitenkin ollut aina käytössä kun lihasmassan lisäys on ollut suurinta.
• Usein sanotaan, että kreatiini aiheuttaa turvotusta. Kreatiini ei itselläni näytä merkittävästi keräävän nestettä erityisesti ihon alle. 
• Kreatiinimonohydraatin tankkaaminen annoksella 0,3 g/kg/vrk aiheuttaa minulla väliaikaista ja aikaa lievää päänsärkyä. Osasyynä voi olla normaalia vähäisempi kahvin juonti. Toisaalta omalla kohdallani kahvin normaali käyttö ei näytä häiritsevän kreatiinin tehoa.
• 5 g tai suurempi kerta-annos kreatiinimonohydraattia saattaa minulla aiheuttaa vatsaoireita kuten kipua ja löysää vatsaa. Syynä on yleensä ollut liian pieni nestemäärä. Veden juominen tässä tilateessa vähentää oireita.
• Kreatiinista myöhemmin kertynyt tutkimusnäyttö on ollut hyvin linjassa omien kokemusteni kanssa.

Kreatiini lisää lihaskasvua

Edellisen lukijakysymyksen vastaus poiki uuden kysymyksen:

"Olen ruumiinrakenteeltani hoikka, ja haluaisin kasvattaa lihasmassaa ja tuntuu ettei sitä millään tule. Osaatko sanoa kannattaako mun vetää massanlisäys proteiinijuomia, ja onko ne kuinka tehokkaita? Olen myös lukenut, että kreatiini lisäravinteena edistää massan kasvua."

Pohjustin vastausta yleisellä tasollan vanhalla MusclePro-artikkelilla. Keskitytään nyt kreatiiniin ja sen merkitykseen lihakasvussa. Olen kirjoittanut kreatiinista myös Gains.fi -sivuille. Koitan tässä vielä hieman täydentää tuota vanhaa kirjoitusta. Kreatiini on yksi käytetyimmistä ravintolisistä ja sen hyöty urheilijalle on todistettu poikkeuksellisen runsaalla tutkimusnäytöllä.

Lihaspyramidi

Liikunta, ravitsemus ja terveys OSA 3.

Ruokapyramideja löytyy moneen lähtöön. Niiden tarkoituksena on ohjata käyttäjää valitsemaan tietynlaisia ruoka-aineita ja ne korostavat samalla ruoka-aineiden suhteellista merkitystä. Tuoreimpana tulokkaana on itämeren ruokavaliopyramidi, joka on hyvä terveyden kannalta, mutta ei erityisesti edistä kehoaan rakentavan urheilijan tarpeita. Urheilijoille on olemassa omat pyramidinsa, mutta ne on suunniteltu sopiviksi myös kestävyysurheilijoille. Urheilijan ravitsemussuosituksia mukaillen voi rakentaa lihasten kasvattamiseen sopivan pyramidin eli lihaspyramidin.

Lukijakysymys liikkujan proteiinintarpeesta

Proteiiniaiheinen vieraskirjoitus on ollut erittäin luettu ja poiki muun muassa seuraavan lukijakysymyksen:

"Moi. Haluaisin tietää kuinka paljon proteiinia päivässä mun kuuluisi saada. Olen 20-vuotias tyttö, käyn kuntosalilla 5 krt viikossa, painan 62 kiloa."

Proteiinintarve vaihtelee lajista ja harjoittelutaustasta riippuen (taulukko 1.). Kuten taulukosta käy ilmi, voi päivittäinen riittävä proteiininsaanti painokiloa kohden olla ahkeralla salilla kävijällä jossain 1 ja 1,7 gramman välillä. Koska proteiinintarpeen pienestä ylityksestä ei ole haittaa, voi salitreenaajalle suositella proteiinisaanniksi turvallista haarukkaa 1,5 - 2 g/kg/vrk.

Taulukko 1. Proteiinintarve. Burke ja Deakin 2009.